Suuri Journalistipalkinto 2016 -voittajat

Vuoden journalisti

Laura Saarikoski, Helsingin Sanomat
Laura Saarikosken jutut pitivät suomalaisia poikkeuksellisen hyvin perillä siitä, mitä Yhdysvaltain presidentinvaalitaistelussa tapahtui. Hän raportoi oivaltavasti niin asiantuntijoiden näkemyksistä kuin tavallisten amerikkalaisten tuntemuksista. Saarikoski ymmärsi jo varhain Trump-ilmiön voiman ja osasi kertoa sen taustalla olevista syistä. Yhdessä Saska Saarikosken kanssa kirjoittamassaan kirjassa hän lisäksi rakensi monipuolisen henkilökuvan liikemies Donald Trumpista, jonka vaalivoittoa monet pitivät pitkään mahdottomana ajatuksena.

Vuoden juttu

Rajua kaltoinkohtelua Kupittaalla
Rebekka Härkönen, Turun Sanomat
Rebekka Härkösen juttukokonaisuus paljasti, kuinka potilaita oli Turun kaupungin psykiatrisilla osastoilla lääkitty tiedottomiksi, pakkoeristetty laittomasti, nöyryytetty, uhkailtu ja pahoinpidelty. Jutussa kerrottiin myös, kuinka väärinkäytökset olivat jatkuneet vielä sairaalan sisäisten selvitysten jälkeenkin, koska kaupunki ei ollut kertonut ongelmista valvontaviranmaisille. Härkösen juttu on parantanut potilasturvallisuutta koko maassa ja tehostanut valvovien viranomaisten toimintaa.

Vuoden journalistinen teko

Kotimaan katsaus
Jani Halme
Jani Halme on julkaissut Twitter-tilillään lokakuusta lähtien Kotimaan katsaus -nimistä videosarjaa. Viestintäyhtiön luovana johtajana työskentelevä Halme lukee videoilla ääneen uutisia suomalaisista paikallislehdistä. Tätä varten hänelle tulee 163 lehteä eli lähes kaikki Suomen paikallislehdet. Hankkeen tarkoituksena on paitsi muistuttaa Suomen rikkaasta paikallislehdistöstä myös rikkoa kuplia ja vähentää vastakkainasettelua Helsingin ja maakuntien väliltä. Kotimaan katsauksia on seurannut noin 200 000 ihmistä.

Vuoden kirja

Katarina Baer: He olivat natseja, Teos

Imaiseeko ajan henki väkisin mukaansa, kun valikoidut totuudet ja rajut propagandaviestit jylläävät tarkoitushakuisesti vuosikaudet? Isovanhempien maailmankuvan ja tekojen ymmärtäminen on vaikeaa, mutta oma elämä on rakennettava menneisyyden haamuista huolimatta. Perusteellisesti tutkittu, omakohtaisesti koettu ja kipeitä kysymyksiä nostava teos.

Suuri Journalistipalkinto 2016 -ehdokkaat

Vuoden journalisti -ehdokkaat

Pirjo Houni, Eeva/A-lehdet
Pirjo Houni on henkilöhaastattelijana Suomen kärkeä. Hänellä on kyky löytää mielenkiintoisia henkilöitä, joiden ajatukset tai elämänvaiheet eivät ole suurelle yleisölle ennestään tuttuja. Hänellä on silmää pienille yksityiskohdille, jotka kertovat jotain uutta ja olennaista julkisuudessa jo paljon esiintyneistä henkilöistä. Hän osaa synnyttää ilmapiiriin, jossa haastateltava kertoo avoimesti aroistakin asioista. Hänen henkilöjutuissaan haastateltava on aina pääosassa.

Tuomas Rimpiläinen, Aamulehti
Tuomas Rimpiläinen on tarkkanäköinen havainnoitsija, jonka kiihkoton mutta tinkimätön tyyli rikastaa yhteiskunnallista journalismia Suomessa. Monipuolisena toimittajana hän hallitsee niin uutisten hankinnan, yhteiskunnallisten ilmiöiden taustoituksen kuin kansainvälisten tapahtumien raportoinnin. Rimpiläinen käyttää taitavasti hyväkseen tekstin, valokuvan, grafiikan ja liikkuvan kuvan yhdistelmää kertoakseen uutisia ja sujuvasti eteneviä tarinoita.

Vuoden juttu -ehdokkaat

Jari Aarnio -uutisointi
Susanna Reinboth ja Minna Passi, Helsingin Sanomat
Susanna Reinboth ja Minna Passi olivat ensimmäisinä kärryillä Helsingin huumepoliisin johdon väärinkäytöksistä. He tekivät vahvan pohjatyön, jonka avulla he pystyivät osoittamaan tilanteen vakavuuden jo ennen kuin asia oli täysin viranomaisten tiedossa. Monimutkaisesta aineistosta ja kovasta painostuksesta huolimatta he ovat tehneet selkeitä, itsenäisiä ja analyyttisia juttuja koko tähänastisen Aarnio-käsittelyn ajan.

Rajua kaltoinkohtelua Kupittaalla
Rebekka Härkönen, Turun Sanomat
Rebekka Härkösen juttukokonaisuus paljasti, kuinka potilaita oli Turun kaupungin psykiatrisilla osastoilla lääkitty tiedottomiksi, pakkoeristetty laittomasti, nöyryytetty, uhkailtu ja pahoinpidelty. Jutussa kerrottiin myös, kuinka väärinkäytökset olivat jatkuneet vielä sairaalan sisäisten selvitysten jälkeenkin, koska kaupunki ei ollut kertonut ongelmista valvontaviranmaisille. Härkösen juttu on parantanut potilasturvallisuutta koko maassa ja tehostanut valvovien viranomaisten toimintaa.

Epäily: Suomen Tukholman suurlähettiläs ahdistellut alaisia ja lähetystön vieraita
Tommi Parkkonen, Iltalehti
Tommi Parkkonen paljasti, että Suomen Tukholman lähetystössä arvostellaan suurlähettilästä alaisiin ja lähetystön vieraisiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Jutun ilmestyessä ulkoministeriön sisäinen selvitys oli vasta alkamassa. Uutinen käynnisti laajan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä ja siihen puuttumisesta työpaikoilla. Tapauksen jälkeen ulkoministeriö uudisti toimintaohjeitaan tasa-arvoisemman työilmapiirin varmistamiseksi.

Vuoden journalistinen teko -ehdokkaat

Aleppo-viikko
Miia Honkanen, Anna Nuutinen, Tatu Onkalo ja työryhmä, Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomat valjasti viikon ajaksi kaikki kanavansa Syyrian Aleppon pommitusten esiin nostamiseksi. Aleppo oli painetun lehden kannessa ja lööpissä joka päivä viikon ajan. Verkossa artikkeleita julkaistiin yli 50. ISTV teki viikon aikana aiheesta studiokeskusteluja, grafiikkavideoita ja uutisvideoita. Ilta-Sanomien poikkeuksellisen panostuksen seurauksena avustusjärjestöt, joiden kautta Ilta-Sanomat neuvoi antamaan apua Aleppoon, saivat kampanjaviikon aikana huomattavan kasvun lahjoituksiinsa.

Selkouutiset
Pertti Seppä ja työryhmä: Merja Windia, Pälvi Tammi, Petteri Löppönen, Monna Tervo, Jan Fredriksson, Margit Alasalmi ja Krista Taubert, Yle
Ylen selkokieliset tv-uutiset käynnistettiin nopealla aikataululla sen jälkeen, kun Suomeen alkoi tulla suuria määriä turvapaikanhakijoita vuoden 2015 loppupuolella. Selkouutisten toivottiin tukevan heidän kotoutumistaan ja kielenoppimistaan. Selkouutisilla on kuitenkin myös suuri joukko muita katselijoita. Rauhallisen rytmin ja helpon kielen takia selkouutisia katsovat mielellään myös esimerkiksi vanhukset ja ihmiset, joilla on kehitysvamma tai oppimisvaikeuksia. Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä.

Kotimaan katsaus
Jani Halme
Jani Halme on julkaissut Twitter-tilillään lokakuusta lähtien Kotimaan katsaus -nimistä videosarjaa. Viestintäyhtiön luovana johtajana työskentelevä Halme lukee videoilla ääneen uutisia suomalaisista paikallislehdistä. Tätä varten hänelle tulee 163 lehteä eli lähes kaikki Suomen paikallislehdet. Hankkeen tarkoituksena on paitsi muistuttaa Suomen rikkaasta paikallislehdistöstä myös rikkoa kuplia ja vähentää vastakkainasettelua Helsingin ja maakuntien väliltä. Kotimaan katsauksia on seurannut noin 200 000 ihmistä.

Vuoden kirja -ehdokkaat

Katarina Baer: He olivat natseja, Teos
Imaiseeko ajan henki väkisin mukaansa, kun valikoidut totuudet ja rajut propagandaviestit jylläävät tarkoitushakuisesti vuosikaudet? Isovanhempien maailmankuvan ja tekojen ymmärtäminen on vaikeaa, mutta oma elämä on rakennettava menneisyyden haamuista huolimatta. Perusteellisesti tutkittu, omakohtaisesti koettu ja kipeitä kysymyksiä nostava teos.

Kalle Kniivilä: Neuvostomaan lapset – Baltian venäläiset, Into
Baltian venäläiset ovat vähemmistö, joka saa asiansa kuuluviin antoisiin haastatteluihin perustuvassa kirjassa. Arjen todellisuuteen avautuu rinnakkainen, kiintoisa näkökulma. Maailmanpolitiikka, kansalaisuus- ja kielikysymykset, ennakkoluulot ja jokapäiväinen elämä tulevat lähelle, ihmisten omaäänisten kertomusten kautta.

Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin, Docendo
Pikkupoika karkaa metsän syliin, kun pelko ja kipu väkivallan varjostamassa kodissa kasvavat sietämättömiksi. Metsä tarjoaa turvapaikan ja elämyksiä, jotka auttavat löytämään oman tien ja omat vahvuudet – myös elämänuran. Loistavasti kuvitettu, lohdullinen ja rohkaiseva kertomus kohtaamisesta karhun kanssa, josta tulee Ohtosen pelastaja.

PALKINTOLAUTAKUNTA
Marja Aarnipuro, päätoimittaja, Apu
Jouko Jokinen, vastaava päätoimittaja, Aamulehti
Vesa-Pekka Koljonen, lehdistöneuvos, päätoimittaja emeritus
Leena Majander-Reenpää, kirja-alan asiantuntija
Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Reijo Ruokanen, vastaava päätoimittaja, Tekniikan Maailma
Paula Salovaara, media-alan yrittäjä ja toimittaja
Pekka Seppänen, kolumnisti, journalisti, hallituksen puheenjohtaja, Gummerus Kustannus
Riitta Pihlajamäki, päällikkö, A-studio, Yle
Merja Ylä-Anttila, palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset