24.02.2010
Tiedote,
julkaisuvapaa kello 15
Ehdokkaat
Suuren Journalistipalkinnon 2009 saajiksi
on julkistettu
Suuri
Journalistipalkinto jaetaan Suomessa yhdeksännen kerran. Valinnan
tekevä raati on julkistanut kilpailun kolmen palkintoluokan
voittajaehdokkaat. Journalistipalkinnon saajat julkistetaan
keskiviikkona 24.3.2010. Ehdokkaat esitellään MTV3-kanavan Huomenta
Suomi -ohjelmassa 12.3. alkaen yksi joka lähetyksessä. Esittelyt
ovat nähtävissä jälkikäteen myös MTV3 Katsomossa.
Palkintojenjako esitetään suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla
kello 20 alkaen.
Ehdotuksia
palkinnon saajiksi tuli tänä vuonna 201. Tässä voittajaehdokkaat
ja palkintolautakunnan perustelut valinnoille.
Vuoden
journalisti valitaan seuraavien ehdokkaiden joukosta:
Toimittaja
Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat
Tuomas
Manninen on omaperäinen ja omapäinen ajattelija. Hänellä on
ilmiömäinen kyky tunnistaa ihmisten puheenaiheita ja kiinnostavia
journalismin kohteita, isoja ja pieniä.
Massojen
liikkeitä myötäilevän yleisjournalismin seassa Manninen on
ilahduttava poikkeus, jonka jutut ovat lupaus selväjärkisyydestä
ja arkisesta tavasta ajatella. Hän osoittaa naurettavat asiat
naurettaviksi. Hänen urheilukolumninsa kohteet voivat olla pieniä
mutta tunteet suuria. Mannisen tekstit ovat konstailemattomia mutta
huolella trimmattuja. Hänen huumorinsa on vähäeleistä, mutta
pudottavaa kuin alta nykäisty tuoli.
Toimittaja
Ilkka Malmberg, Helsingin Sanomat, Kuukausiliite
Ilkka
Malmbergillä on ainutlaatuinen kyky puhaltaa elämää Suomen
historian tapahtumiin ja kertoa niiden avulla myös nykyajasta.
Kolmiosainen juttusarja ("Isännät ja rengit", "Rauhan ja
vihan Suomi", "Täältä tullaan elämä") on hieno esimerkki
Malmbergin omintakeisesta journalismista.
Viime kädessä
Malmberg viettelee lukijan taitavasti pohtimaan, miten Suomesta on
tullut sellainen maa kuin se tänään on.
Toimittaja
Kristiina Tolvanen, Aamulehti
Kristiina
Tolvasen tutkiva journalistinen työ tuotti viime vuonna kymmeniä
Aamulehden pääjuttuja. Hän mm. paljasti, kuinka olemattomaan
oppisopimuskoulutukseen on haettu väärin perustein kymmeniä
miljoonia euroja, kuinka selluteollisuuden työpaikkojen siirtämistä
ulkomaille on itse asiassa rahoitettu veronmaksajien rahoilla ja
kuinka suuri osa puolueiden jäsenistä ei maksa jäsenmaksujaan.
Jutut muistuttavat, kuinka tärkeä rooli tutkivalla
journalismilla on yhteiskunnan epäkohtien ja huonojen käytäntöjen
paljastajana.
Vuoden
journalistinen teko valitaan seuraavien ehdokkaiden joukosta:
Toimittaja
Pasi Heikura, tuottaja Pertti Ylikojola sekä toimittajat Anu
Heikkinen ja Kaisa Pulakka, YLE Radio 1, "Aristoteleen kantapää"
Aristoteleen
kantapää yhdistää hauskalla tavalla kulttuuria, historiaa,
kielenhuoltoa ja kirjallisuutta. Se osoittaa arkikielestä
huolimattomuuksia, mahtipontisuutta, tahatonta huumoria,
väärinkäyttöä ja suoranaista taparikollisuutta.
Aristoteleen
kantapää
uudistaa
kulttuurijournalismia. Sitä voisi kutsua journalismin ilmiselväksi
innovaatioksi, ellei sellaisesta ilmauksesta joutuisi väistämättä
ohjelman tarkkailulistalle. Se on sivistävä puheohjelma, joka
muistuttaa, että sivistys oli alkujaan iloinen asia.
Freelancertoimittaja
Otso Kantokorpi, turkulaisen Wäinö Aaltosen museon näyttelyn
laajamittaisen huijauksen paljastaminen Kauppalehdessä
Kun
freelancertoimittaja ja kriitikko Otso Kantokorpi kesällä meni
turkulaisen Wäinö Aaltosen taidemuseon näyttelyyn, hän huomasi
heti, ettei kaikki ole kohdallaan. Kaksiosaisessa juttusarjassaan
Kauppalehdessä hän paljastikin näyttelyn laajamittaiseksi
huijaukseksi: venäläisten mestarien tekemiksi väitetyt taulut
olivat väärennöksiä. Juttujen seurauksena näyttely suljettiin ja
poliisitutkinta aloitettiin.
Tapaus
muistuttaa, kuinka tärkeä osa toimittajan ammattitaitoa on
asiantuntemus. Ilman Otso Kantokorven syvällistä perehtyneisyyttä
venäläiseen taiteeseen tämä journalistinen teko olisi jäänyt
tekemättä.
Toimittajat
Olli Kuivaniemi ja Tuomas Peltomäki, STT, jutut
vaalirahoituksesta
Olli
Kuivaniemen ja Tuomas Peltomäen jutut käynnistivät kesällä uuden
vaiheen puolueiden vaalirahoitusta koskevassa keskustelussa.
Toimittajat lähettivät heinäkuussa yrityksille ja etujärjestöille
kyselyn vaalirahoituksesta.
Kyselyn
tuloksena selvisi, että Sampo ja Patria olivat Kokoomuksen
suurrahoittajia ja että Keskustan aiemmat ilmoitukset puolueen
vaalirahoituksesta eivät pitäneet paikkaansa. Myöhemmin
lainsäätäjä otti kannan, etteivät valtionyhtiöt saa vastedes
rahoittaa puolueita.
Jutut
osoittavat, ettei yhteiskunnallisesti merkittävä tutkiva
journalismi aina vaadi suuria resursseja. Hyvä ideakin voi riittää.
Vuoden
juttu valitaan seuraavien ehdokkaiden joukosta:
Toimittaja
Leena Sharma, kuvaaja Kaisa Rautaheimo ja graafikko Riikka Haahti,
Suomen Kuvalehti: "Minun kouluni on nyt heidän"
Leena
Sharma ja Kaisa Rautaheimo vierailivat toimittajan entisessä
koulussa, jota kansoittavat nyt maahanmuuttajaoppilaat. Juttu on
elävä ja peittelemätön reportaasi yhden koulun elämästä, mutta
samalla se kertoo suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta sekä siitä,
mistä maahanmuuttokeskustelun polttoaine syntyy.
Leena
Sharman eläytyvä teksti ja Kaisa Rautaheimon erinomaiset kuvat
sykkivät samaan tahtiin. Riikka Haahdin taitto yhdistää ne
tyylikkääksi kokonaisuudeksi.
Freelancertoimittaja
Wali Hashi ja kuvaaja Shukri Omar, YLE MOT: "Merirosvojen rannikko"
Afrikan
koillisrannikon merirosvous on ollut kansainvälinen kestouutinen jo
pitkään, mutta tämän alueen asukkaiden näkökulmaa ei jutuissa
ole juuri käsitelty. Suomensomalialainen freelancertoimittaja Wali
Hashi ja kuvaaja Shukri Omar tekivät ainutlaatuisen reportaasin
tavallisten somalialaisten elämästä kireässä tilanteessa.
Maahanmuuttajien joukossa on ammattitaitoisia journalisteja,
jotka rikastuttavat suomalaista tiedonvälitystä. Juttu ei olisi
onnistunut ilman Wali Hashin ja Shukri Omarin rohkeutta,
ammattitaitoa ja kontakteja.
Uutispäällikkö
Kreeta Salmela, toimittajat Risto Kunnas ja Tiia Rantalainen,
Iltalehti: Minna Nurmisen kaappausuutisointi
Iltalehti
uutisoi ensimmäisenä teollisuusperijättären kaappauksesta
verkkosivustollaan lauantai-iltana 13.6.2009. Uutisen ympärille
rakennettiin verkkoon kokonaisuus, jossa viikonlopun aikana
kerrottiin pala palalta mm. tekijän kiinniotosta ja
henkilöllisyydestä sekä poliisin valehtelusta tapauksen
selvittämisen yhteydessä.
Yksittäisistä
uutisista rakennettiin painettuun lehteen kokonaisuus, jossa
selvitettiin yksityiskohtaisesti tapahtumien kulkua ja tekijän
motiiveja. Paketissa pohdittiin myös tapauksen herättämiä
periaatteellisia kysymyksiä kuten poliisin salailua ja
poikkeuksellisen teon vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kaappausuutisointi
on osoitus verkon ja painetun lehden vahvuuksien onnistuneesta
yhdistämisestä.
Suuren
journalistipalkinnon palkintolautakuntaan kuuluvat tänä
vuonna:
Matti
Apunen,
vastaava päätoimittaja, Aamulehti
Atte
Jääskeläinen,
vastaava päätoimittaja, YLE Uutiset
Vesa-Pekka
Koljonen,
lehdistöneuvos, vastaava päätoimittaja emeritus
Tuomo
Mörä,
palkintolautakunnan sihteeri, mediatutkija, Helsingin yliopisto
Pekka
Seppänen,
päätoimittaja, Talouselämä
Leeni
Peltonen,
päätoimittaja, Kotiliesi
Marjaana
Toiminen,
toimitusjohtaja, Bonnier Publications Oy
Jari
Tourunen,
vastaava päätoimittaja, Savon Sanomat
Merja
Ylä-Anttila,
palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja, MTV:n
Uutis- ja ajankohtaistoimitus
Ehdotuksia
käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman
mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.
Lisätietoja:
Merja
Ylä-Anttila,
Suuren
Journalistipalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja,
p. 010 300
5365, merja.yla-anttila@mtv3.fi
Kuvia
ehdokkaista on saatavilla osoitteessa www.suurijournalistipalkinto.fi
25.2.2010 kello 9.
